Keskustelutyylistä, osa 3, vaikka ei oikeasti varmaan pitäisi

"Hyvä, että ymmärrät tämän. Jotkut aikaisemmat kommenttisi vaikuttivat siltä, että sinä saattaisit lastentarhatätimäisesti valittaa esim. kirosanojen käytöstä jopa kavereillesi."

Ei kai? Tässäkin blogissa sana "fuck" esiintyy aika usein.

Mutta joo, aina välillä valitan myös kavereilleni huonoista käytöstavoista. Useammin kyllä ne mulle, ja yleensä syystä. Kirosanojen käyttö ei yleensä kuulu näiden valitusten aiheisiin.

"Tuttavien keskinäiselle jutustelulle tyypillisen karskin läpän heittäminen myös tuntemattomille ihmisille ei sitä paitsi välttämättä kuulosta ääliömäiseltä; kontekstista riippuen se voi kuulostaa esimerkiksi äijämäiseltä tai humoristiselta."

Kyllä, mutta karski läppä ei olekaan sama asia kuin selvästi aggressiivinen asenne.

"Usein jonkun liiankin tuttavalliselta vaikuttavan karskin läpän heittäminen uusille tuttavuuksille tai jopa täysin tuntemattomille ihmisille baarissa tms. tilanteessa voi olla myös keino osoittaa halua ja kykyä rentoon, epämuodolliseen, suorapuheiseen keskusteluun. Matti Klingen kaltaiset "tietääkseni minä en ole tehnyt sinunkauppoja Teidän kanssanne"-tyypit osoittavat vain oman idioottimaisuutensa."

Se, että ihmiset usein tekevät selvän eron kavereidensa ja muiden välillä ja se, että ihmiset aina välillä osoittavat niille jotka eivät ole niiden kavereita että ne ei ole niiden kavereita, ei ole osoitus niiden idioottimaisuudesta vaan siitä että kaverit ja vieraat ihmiset eivät olekaan sama asia vaikka vieraat ihmiset yrittäisivätkin käyttäytyä kuin kaverit. Ja totta kai liiankin tuttavalliselta vaikuttavan karskin läpän heittäminen uusille tuttavuuksille tai jopa täysin tuntemattomille ihmisille on useinkin tapa sanoa "voidaanko olla kavereita?", "ollaanko me kavereita?" yms., ja jos näiden kohde ilmaisee paheksuntaa tätä liiallista tuttavallisuutta kohtaan, se vain tarkoittaa että vastaus on "ei olla". Jotkut ihmiset vain eivät halua olla sun kavereita, ja tämä ei suinkaan tee niistä idiootteja.

Esim. jotta ihmiselle voisi sanoa "vittu sä olet tyhmä" ilman sosiaalisia seurauksia, ihmisen pitäisi olla tarpeeksi läheinen jotta se tietäisi että a) sinä et oikeasti pidä sitä tyhmänä ja b) sinä et oikeasti yritä olla ilkeä sille, ja sen lisäksi sen ei pitäisi olla oikeasti tyhmä, ja tämän asian pitäisi olla teidän molempien tiedossa - ja silti tätä ei kannata sanoa liian usein. Tämän takia sitä ei sanota tuntemattomille kun halutaan osoittaa halua ja kykyä rentoon, epämuodolliseen, suorapuheiseen keskusteluun. Sen sijaan jos halutaan kertoa ihmiselle että se ihan oikeasti on tyhmä (mikä on inherentisti epäkohtelias aihe) kannattaa valita edes vähän hienovaraisemman ilmaisutavan, ja sittenkin kannataa varautua sitten että se tieto otetaan vastaan jonkin verran pahasti. (Ja toki tämäkin meidän keskustelu on inherentisti epäkohtelias aiheensa takia - minä olen siis se epäkohtelias osapuoli - mutta en silti halua olla vielä vähemmän kohtelias.)

"Olen eri mieltä. Minun mielestäni on voitava kritisoida mitä tahansa asiaa X myös keskusteltaessa sellaisten ihmisten kanssa, joille asia X on henkilökohtaisesti hyvin tärkeä."

Kyllä, mutta tämä vaatii aika paljon hienovaraisuutta, joka ei liene sun vahvimpia taitoja. Sen lisäksi täytyy ymmärtää että jos asia X on tarpeeksi harvinainen ja tarpeeksi helposti keskustelua herättävä, henkilö saattaa vain väsyä jatkuviin keskusteluihin siitä.

Esimerkiksi mun kaveripiirissä on muutama uskovainen ihminen (ja suurin osa kaveripiiriä ei siis ole uskovainen). Oma suhteeni uskontoon on aika negatiivinen, ja ne aivan varmasti tietää sen kun mä aina välillä ilmaisen sen julkisesti. Pystyn puhumaan niiden kanssa uskonnosta ja ilmaisemaan mielipiteeni, jos kerran sattuu olemaan meneillään joku keskustelu joka koskee uskontoa, mutten menisi noin vaan sanomaan niille "miksi sä uskot jumalaan? sehän on ihan tyhmää ja Raamattu on satukirja", koska tämä olisi ihan suoraa henkilökohtaista vittuilua. (Tämä on ihan konsensusasia: se olisi henkilökohtaista vittuilua sen takia että suurin osa puhujista tarkoittaisi sen sellaisena sekä myös suurin osa kuulijoita ymmärtäisi sen sellaisena.) Sen lisäksi en aloita näitä keskusteluja niiden kanssa itse, kun oletan että niiltä jo tarpeeksi monet ihmiset ovat kysyneet miksi ne on uskovaisia ja ne ei välttämättä tarvitse lisää kysyjiä.

Samalla tavalla jos törmään johonkin muslimiin jossain bileissä tms., en todellakaan kerro mielipiteitäni islamista jos ei kysytä, vaan keskityn muihin aiheisiin. Sen sijaan jos joku muslimi yrittää houkutella mua islamiin, se saa kuulla ihan kaiken mitä islamista ajattelen, mutta tämä johtuisikin mm. siitä että haluaisin ihan tarkoituksellisesti loukata sitä.

Mutta joo, tämä keskustelu alkaa kiertää kehää, jossa minä yritän selittää miten ihmiset yleensä käyttäytyy ja sinä yrität selittää että haluaisit mieluummin olla tekemisessä sellaisen ihmisosajoukon kanssa, joka käyttäytyy sinun haluamallasi tavalla. Nämä asiat eivät sinänsä ole ristiriidassa, ja niitä ihmisiä on aivan varmasti sulle löytynyt.