Puheentunnistusta

Muutama vuosi sitten kuollut mummoni (isän äiti) oli aika kuuro elämänsä loppuvuosina, mikä varmaankin johtui osittain fyysisistä syistä ja osittain harjoituksen puutteesta. Sen oli varsinkin vaikeaa kuulla mitä ihmiset, varsinkin naiset, sanoivat puhelimessa. Kerran soitin sille:

Minä: Moi! Tässä on Vera.
Mummo: Kuka?
Minä: Veeeeraaaa!
Mummo: Kuka Lena?
Minä: Eiku Vera.
Mummo: Petja?
Minä: Eiku Vera.
Mummo: Masha?

Pitkän arvaussarjan jälkeen:

Minä: Si-nun po-jan-tyt-tä-re-si Ve-ra!
Mummo: Kuka? Anja?
Minä: Vittu saatana perkele jumalauta!
Mummo (iloisesti): Aaaah, Vera!

En tiedä miksi koko tää juttu tuli mieleen juuri nyt.